Friday, 30 August 2013

11. marraskuuta 2005


39° 43,02´ N 74° 00,11´ W
Lähdimme aamulla, heti kun onnistuimme pääsemään irti laiturista. Tuuli oli edelleen ennusteista huolimatta 30 solmua suoraan sivulta, mutta puuskittainen. Odotimme ehkä tunnin sopivaa tyyntä väliä ja pääsimmekin lopulta hienosti irti. Olemme vihdoinkin matkalla etelään ja vielä purjein. Sandy Hookin ohitus oli mielenkiintoinen, vuorovesivirta muutaman solmun ja tuuli yli 20 solmua. Vauhtia oli 8 solmua. Vuorovesivirta kerää kalaa rannan kuohuihin ja lokkeja oli valtavina parvina ruokailemassa. New York näkyi vielä pitkään horisontissa.
Pääsimme purjein iltahämärään saakka ennen kuin tuuli loppui lähes kokonaan. Nyt tuulee noin 5 solmua lännestä ja koska on solmun vastavirta, joudumme ajamaan koneella. Viimeinen tuuliennuste oli 15-20 NW ja yöllä 10-15 NW jatkuen samanlaisena muutaman päivän. Reittimme kulkee 7-8 mailia rannikosta ja samoja reittejä käyttävät myös täkäläiset puskuproomut. Golfvirta on tässä melko kaukana rannikosta, joten siitä ei tarvitse välittää, mutta vallitseva virtaus tuntuu olevan meille vastainen. Olemme ohjelmoineet reitin GPS:ään ja autopilotti on kytketty ohjaamaan reittiä. Riittää kun katsomme, ettemme aja kenenkään päälle tai jää kenenkään alle. ETA Norfolk sunnuntaiaamuna.
Kuva
Tämä osuus on hankala, koska suojaa ei ole tarjolla kuin Cape Mayssä. Siitä voisi, jos olisi aikaa, jatkaa Delaware Bayn pohjukkaan ja mennä Chesapeake-Delaware -kanavaa pitkin Chesapeaken lahdelle ja sieltä Norfolkiin. Tämä veisi 4-5 vuorokautta ylimääräistä, ja me olemme joutuneet odottelemaan tuulten takia jo liikaakin. Mutta jos keli äityy taas pahaksi, on tietysti hyvä olla varareitti. Onneksi Maptechin karttasarja kattaa koko alueen ja almanakassa on vuorovesitaulukot.
Konetta käynnistäessämme totesimme, että starttiakut ovat tulleet matkansa päähän. Vedenkulutus on lisääntynyt jonkin verran, muttei vielä hälyttävästi. Bilteman akut ovat kestäneet 3,5 vuotta. Norfolkista pitää ostaa halpoja tarvikeakkuja tilalle. Menemme siis marinaan, koska akkujen vaihto käy sillä tavalla helpoimmin. Samalla on hyvä vaihtaa öljyt ja suodattimet. Intracoastal Waterway on ajettava koneella, joten on hyvä pistää kaikki kuntoon. Mastonhuipun purjehdusvalo ryppyilee edelleen. LED-valon etsintää on jatkettava, ei mastossa joka viikko voi käydä. Mastovaloa tosin tarvitaan seuraavaksi vasta, kun lähdemme Floridasta ulos, joten aikaa on. Lähdemme Norfolkista heti, kun sää mahdollistaa. ICW:llä voi edetä noin 50 mailia päivässä, ja matkaa meillä on noin 800 mailia. Muutama tuulipäivä on laskettava mukaan, joten aikaa ei ole liikaa. Ajatuksemme oli olla menossa kanaville marraskuun alussa, mutta kolmeen hurrikaaniin varautuminen ja jatkuva 30-50 solmun vastatuuli on estänyt nopean matkanteon. Mutta vihdoinkin pääsemme etelään!
Kuva

No comments:

Post a Comment