Friday, 30 August 2013

11.2.2006


Kuuba 2006
Santiago de Cuba
Saimme tulomatkalla viimeiseksi päiväksi mukavan tuulen pohjoisesta ja vihdoin idästä, ja näin matkamme nopeutui. Olimme Santiagossa tiistaina alkuiltapäivästä. Kukaan ei matkalla kysellyt mitään. Näimme vain muutaman laivan liikennejakoalueella matkalla joko pohjoiseen tai etelään. Kuuban rannikolla ei näkynyt yhtään alusta! Guantanamo ohitettiin selvästi aluevesirajan ulkopuolelta, noin 13 mailin päästä.
Kuva
Santiago Bayn sisääntuloa komistaa El Morron linnake, jota ohittaessamme Jorge Punta Gordan Marinasta toivotti meidät tervetulleiksi Kuubaan. Hän antoi radiolla ohjeet ensin ankkuroitua laiturin eteen, mutta heti sen jälkeen saimme uudet ohjeet tulla laituriin. Saatuamme köydet kiinni, alkoi viranomaisvirta veneeseemme. Huumekoirakin kävi veneessä, mutta oli enimmäkseen kiinnostunut Latten ruoista. Saimme viisumit ja ison kasan monenmoisia papereita sekä ohjeen jäädä odottamaan seuraavaan aamuun eläinlääkäriä. Eläinlääkäri saapui aamupäivällä, tarkasti koiran paperit, muttei koiraa, ja kysyi onko veneessämme kanan- tai lehmänlihaa. Kuuban viranomaisten mukaan USA:ssa on sekä lintuflunssaa että hullunlehmäntautia, ja tämän vuoksi pakastimessamme olleet kananlihat sinetöitiin.
Tarkastusten jälkeen siirryimme ankkuriin lahdelle, jotta Latte saa olla vapaana kannella. Jollan käyttö satama-alueella on kiellettyä, mutta toki veneen ja marinan välillä sitä saa käyttää.
Kuva
Ranskalais-norjalainen veneilijä tutustutti meidät heti paikalliseen Pedron ja Rosan kolmilapsiseen perheeseen. Rosa pesee pulsaattorikoneellaan veneilijöiden pyykit ja Pedro hoitelee kaikenlaisia muita asioita, toimittaa ruokatarvikkeita, vaihtaa heidän puolestaan dollarit paikallisiin valuuttoihin jne. Kuubalaisten keskipalkka on n. 20 USD kuukaudessa, joten kaikenlainen tavara ja apu otetaan mielihyvin vastaan, ja ihmiset tekevät monen moista bisnestä pysyäkseen leivässä. Me olemme jatkaneet informaationjakoa uusille tulokkaille, ja eilen illalla olimme suurella joukolla heillä syömässä. Pedro järjestää samalle joukolle maaseutupiknikin ensi sunnuntaina. Luvassa on mm. grillattu(a) sika(a).
Kuva
Kuubassa on käytössä kaksi rahaa: paikallinen peso ja peso convertible. 1 convertible oli aikaisemmin 1 USD, mutta viime vuonna, kun USA asetti Kuuballe uusia pakotteita, Kuuba asetti taalalle 20 % veron. Näin convertible on enää vain 80 centtiä. Kaupungilla on kuitenkin pankkiautomaatteja, joista saa europohjaisella visalla convertibles kaiketi oikeaan hintaan.
Olemme kulkeneet bussilla kaupunkiin, noin 30 minuutin matkan. Bussilippu on niin halpa (alle 1 sentin), että paikalliset ovat useasti antaneet meille rahat matkaa varten, kun ovat nähneet liian ison setelirahamme.
Ollessamme yhdellä kaupunkiretkistämme Santiagon keskustassa, siellä järjestettiin suuri sodanvastainen mielenosoitus. Mieltä osoitettiin luonnollisesti USA:n politiikkaa vastaan, mutta me kannatamme rauhanaatetta yleisemminkin. Niinpä me marssimme tuhansien muiden joukossa heiluttaen Kuuban lippua ja huutaen ´NO A LA QUERRA!` ja ´ÁBAJO EL TERRORISMO!`.
Kuva
Tullessamme mielenosoituksesta törmäsimme santiagolaiseen arkkitehtiin ja insinööriin, Maria Isabeliin alias Lili ja Maria Ofeliaan alias Mari, jotka olivat juhlimassa Lilin syntymäpäivää. Kutsuimme heidät jatkoille läheiseen baariin, ja he puolestaan kutsuivat meidät myöhemmin luokseen illalliselle.
Paikalliset puhuvat yleensä vain espanjaa, ja näin espanjan kieli on alkanut pakostakin sujua niin, että saamme asiat selvitettyä.
Kaikkialla näkyy runsaasti 50-luvun autoja, ja ne ovat valtaosin hyvässä kunnossa. Tulimme tänään poikkeuksellisesti taksilla kaupungilta, syynä avomallinen Ford 1930, jonka kyytiin Pekka halusi ehdottomasti päästä. Lähes puolen tunnin reissu 6 pesoa.

No comments:

Post a Comment