Friday, 30 August 2013

23. tammikuuta 2005


3º 37,9´ N, 61º 14,5´ W, Bequia, Admiralty Bay
Matkaa on tehty rauhallisesti. Tulimme St. Annen, St. Lucian Rodney Bayn ja Marigot Bayn ja St. Vincentin Cumberland Bayn kautta Bequian Admiralty Bayhin.
Admiralty Bay on iso, suojaisa lahti, johon on helppo tulla ankkuriin. Vesi on kristallinkirkasta ja palvelut ovat huippuluokkaa: voit tilata VHF:llä veneen kylkeen proomun, josta saat vettä ja polttoainetta, joka vie roskat ja hoitaa likapyykin.
Katettu vihannestori oli paras näkemämme! Hedelmät ja vihannekset ovat tuoreita ja niitä on monipuolisesti tarjolla. Ainoa ongelma ovat yli-innokkaat myyjät, jotka kilpailevat keskenään ja harrastavat pakkomyyntiä hallin seinällä olevasta taulusta huolimatta.
Vuokrasimme pickupin oppaineen ja vietimme päivän tutustumalla saareen. Yksityishenkilön rahoittama nahkaselkäkilpikonnien kasvattamo, jossa poikasia pidetään 5-vuotiaiksi asti, minkä jälkeen ne päästetään mereen, oli vaikuttava.

Yllätykseksemme saimme kuulla, että Bequialla saadaan edelleen pyydystää valaita, tosin vain 3 vuodessa. Näimme myös valasaseman. Valaitten vaellusreitti kulkee Karibian saarten lomitse. Jouduimme tullessamme väistämään kolmea valasta St. Lucian ja St. Vincentin välissä. Ne ovat uteliaita otuksia, eivätkä aina ymmärrä väistää purjevenettä. Tässäkin tapauksessa on parempi, että pienempi väistää. Yksi kävi katsomassa meitä vain muutaman metrin päästä. Kaskelotteja ilmeisesti.

Seuraavaksi suunnistimme Mustiquelle. Ankkuroituminen oli mahdotonta, joten menimme poijuun. Svelli oli poikkeuksellisesti miltei lännestä ja rullaus mahtavaa.
Menimme illalla syömään maailmankuuluun Basilin ravintolaan, jossa mm. Mick Jagger oli käynyt viikkoa meitä ennen viihdyttämässä ruokailijoita. Ruoka oli mielettömän kallista ja viini Suomen hinnoissa. Kärsimme seuraavana päivänä ripulista, joten me tunnemme paikan nykyisin paremmin nimellä ´basillin baari´. Kävimme siis kaksi kertaa, ensimmäisen ja viimeisen!
Vierailumme saarella ei ollut muutenkaan oikein onnistunut. Metallisen kiinnityspoijun terävä reuna hankasi köytemme poikki keskellä yötä. Onneksi Pekka oli vielä hereillä ja huomasi ajoissa, mitä oli tapahtunut! Uudelleenkiinnittyminen pimeässä ja kovassa svellissä ei ollut aivan helppoa.
Täältä jatkoimme Canouanille. Mukavan oloinen saari, jossa pieni kylä, vähän vierasveneitä ja hiljainen hotelli rannassa. Muuten miellyttävää oloamme haittasi kuitenkin edelleen svelli lännestä, joka keinutti melkoisesti.
Seuraava kohteemme oli Tobago Cays, joka on uskomattoman hieno snorklausalue. Ankkuripaikkaa suojaa koralliriutta, joten aallokko on vähäistä, eikä maininki juuri haittaa.
Korallit olivat hienoja ja upeanvärisiä kaloja oli runsaasti. Siellä täällä näkyi kuitenkin paikkoja, jotka olivat tuhoutuneet kalastajien välinpitämättömyyden seurauksena. Nyt alue on onneksi suojeltu, ja sen eläimistöä pyritään elvyttämään.
Kävimme jollalla myös mailin päässä idässä olevalla riutalla. Siellä näimme ensi kerran rauskun, ja kilpikonnat uiskentelivat vieressä. Upeaa!
Paikalliset myyvät kalaa ja hummeria suunnilleen HK:n sinisen hinnalla, jos osaa tinkiä. Ensimmäinen hintapyyntö oli hyvinkin korkea, onhan alue suosittu, ja vuokraveneitä on paljon.
Kuva
Teimme lähtöselvityksen St. Vincent ja Grenadiineilta Union Islandilla. Olimme ankkurissa keskellä lahtea. Läheiselle riutalle on rohkea yrittäjä rakentanut oman saaren nimeltään Happy Island, jonne pääsee jollalla ja uiden. Kävimme nauttimassa muutaman rommipunssin. Ruokaakin olisi saanut, jos olisi tilannut muutamaa tuntia ennen.
Sen sijaan kävimme sivukujalta löytämässämme ravintolassa syömässä rotit, jotka kuuluvat ehdottomasti lempiruokiimme.
Roti on maissiohukainen, joka on täytetty esim. kanalla, kalalla, simpukoilla (lambi) tai vihanneksilla sekä perunoilla ja currymausteisella kastikkeella. Hinta n. 5 EC eli 2 euroa.
Vaikka olimme jo kirjoittautuneet ulos St. Vincent ja Grenadiineilta, menimme vielä pariksi päiväksi ankkuriin Petit St. Vincentille, joka on osa saarivaltiota. Grenadan vastainen raja kulkee nimittäin vain kaapelinmitan päässä ankkuripaikastamme. Koska PSV:llä on vain hotelli, jouduimme käymään kauppareissulla jollalla Grenadan valtioon kuuluvalla Petit Martiniquella. Molemmat saaret ovat kooltaan Utöön luokkaa.
PSV:n pohjoispuolinen riutta on kerrassaan mahtava snorklausalue. Siellä kului muutama päivä mukavasti bongaamalla kaloja, joita emme olleet koskaan aiemmin nähneet.
Saavuimme Carriacoun Tyrrel Bayhin lauantaina, ja seuraavana maanantaina oli Grenadan itsenäisyyspäivä. Oletimme tietysti tullin olevan kiinni ja menimme Hillsboroughiin ilmoittautumaan vasta tiistaina. Onneksi päätimme jo etukäteen kertoa valkoisen valheen eli että olimme saapuneet vasta sunnuntaina. Saimme viivyttelystä moitteet, mutta onneksi vain sanalliset.
Ajelimme paikallispikkubussilla euron per henkilö Tyrrel Bayn ja Hillsboroughin väliä. Helppo ja edullinen tapa tutustua saareen ja myös sen asukkaisiin!
Kuva
Tutustuimme ankkurilahdellamme myös uuteen, eksoottiseen ruokalajiin, mangrove-ostereihin. Paikallinen kalastaja myi niitä suoraan veneeseen. Sareman kyljessä keinuen hän avasi osterit ja asetteli ne lautasillemme sitruunanlohkojen kera. Hieno ja hillitty makuelämys!
Päätimme ottaa veneen ylös noin viikon kuluttua Tyrrel Bayn Yacht HaulOutissa, joka sijaitsee keskellä viidakkoa. Saamme vuokrattua täältä asunnon maalauksen ajaksi, joten koirakin pääsee pitkästä aikaa maihin. Trinidadin hinta on suunnilleen sama, ja täällä voin tehdä kaiken itse. Hurrikaani Ivanin tuhovoima ei ole yltänyt tänne, joten kaikki toimii.
Jatkoimme viikoksi etelään. Ensimmäinen pysähdys oli Grenadan pääkaupunki St. Georges, jota hurrikaani Ivan runteli pahoin viime syyskuussa. Keskellä laguunia ollut laituri on hävinnyt, rannoilla on edelleen maihin ajautuneita veneitä, ja laitureiden jätteiden joukossa näkyi paljon uponneita aluksia.
Kaupungin katoista on noin puolet poissa, ja useista taloista on jäljellä pelkät rauniot. Ivanin kourissa Grenadan 38.000 rakennuksesta säilyi ehjänä vain runsaat 4.000, noin 17.000 tuhoutui täysin, mutta onneksi toiset 17.000 voidaan vielä korjata. Grenadan valtio on käytännöllisesti katsoen konkurssissa.

No comments:

Post a Comment