Friday, 30 August 2013

4. maaliskuuta 2005


11º 59,91´ N, 61º 45,74´, Prickly Bay
Aika on taas kulunut kuin siivillä.
Telakointi Tyrrel Bayssä oli mielenkiintoinen. Lampaita pihalla, kanoja ja kukkoja telakalla ja lehmänlantaa veneen alla aamuisin.
Kuva
Vuokrasimme kylästä asunnon, koska koiran kanssa ei voi asua veneessä telakoinnin aikana. Asunto, yksi huone keittiönurkkauksineen plus kuisti, oli luksusluokkaa; ilmastointi ja jääkaapin päällä TV. Tosin kylpyhuoneen seiniä koristivat aamuisin gekko-liskojen pipanat, ja suihkualtaaseen ilmestyi pikkuruisia sammakoita joka sadekuuron aikana. Mutta mitäpä pienistä. Aamukahvit saimme nauttia iguaanien seurassa kuistilla, jolta oli suora näkymä ankkurilahdelle!
Kävelymatka telakalle oli vain 300 m, mukavaa, mutta ylävedellä kengät kastuivat. Ehdottomasti suositeltava paikka!
Kokonaishinta oli vain noin puolet Martiniquen vastaavasta. Muistin pyytää telakalta todistuksen, että myrkkymaali on myös USA:ssa hyväksyttyä.
Telakoinnin jälkeen lähdimme Grenadan St. Georgesiin hakemaan Ulla ja Hannu Laamasta kolmen päivän pikavierailulle. He tulivat USA:n kautta, ja matkatavarat kesävaatteineen olivat tietysti kadonneet matkalla. Onneksi he pystyivät Jamaikaan tehdyn välilaskun ansiosta heittämään talvivaatteet yltään.
Kuva
St. Georgesin satamalahdessa tapasimme Matti Vahalan, suomalaisen 'lähes' yksinpurjehtijan, joka odotteli miehistöään.
Kävimme Laamasten kanssa Carriacoulla Tyrrel Bayssä ja snorklaamassa Sandy Islandilla. Viimeisen yön vietimme Ile De Rondella Corn Store Bayssä, joka ei ole varsinainen ankkuripaikka. Tosi hieno paikka, jossa runsaasti uutta korallia!
Saatoimme Laamaset St. Georgesin lentokentälle, josta heidän oli tarkoitus lentää takaisin Floridaan. Lentokentällä meille kerrottiin, että kaikki Air Jamaican lennot oli peruutettu. Hannun sinnikkyyden ansiosta he saivat kuitenkin järjestymään lennot Barbadoksen, Antiguan (joka myöhemmin vaihtui Trinidadiksi) ja New Yorkin kautta Fort Lauderdaleen, Floridaan, ja pääsivät näin lopulta kotiin Raisioon myöhässä, mutta ilman suurempia katastrofeja. Tosin heidän matkatavaransa olivat taas kadonneet!
Me jatkoimme matkaa Prickley Bayn kautta Union Islandille, sieltä Petit St. Vincentille ja Tobago Caysille snorklaamaan pariksi päiväksi. Täältä matka jatkui Bequialle ja St. Vincentin Cumberland Bayhin. Walilaboo lagoon on kohta taas suljettu, koska siellä ryhdytään kuvaamaan Pirates of The Caribbean -elokuvan jatko-osaa.
Kuva
Cumberland Bay on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Kiinnitimme Josephin rantaravintolan tolppaan peräköytemme vanhaan malliin. Ranta syvenee jyrkästi, eikä ankkuri pidä muutoin kuin viemällä peräköysi maihin.
Snorklausreissullamme näimme valtavan wahoon, ja muutenkin näkyvyys vedessä oli tällä kertaa aikaisempaa parempi. Opaskirjoissa varotetaan Cumberland Baystä, mutta miellyttävämpää paikkaa on mielestämme vaikea löytää.
Matkamme jatkui St Lucian Marigot Bayn kautta Martiniquelle. Le Marinessa tehtiin pari päivää huoltotöitä. WC:n pumppu vaihdettiin, samoin muutama letku. Pumppu tukkeutuu noin vuodessa näissä vesissä. Generaattorin merivesipumpun tiivisteet uusittiin myös. Niitä kun saa Martiniquelta 2 stefa-tiivistettä 39 euroa! Yksi generaattorin kumityyny (uusittu 2 kk sitten) oli jo ruosteessa ja myöhemmin ilmeni, että starttiakkujen laturin herätevirtakaapelin liitin oli myös jo hapettunut. Vuoto korjaantui. Vesitankki huuhdeltiin, koska Carriacoulta otettu vesi oli vesikonevettä ja kasvoi jo levää. Samoin asennettiin keittiön hanaan juomavesisuodatin, jonka pitäisi kestää 4000 litraa.
Kuva
Kippari lähti täältä 2 viikoksi Suomeen, ja Riitta ja Latte jäivät viikoksi kahdestaan.
Seuraavalla viikolla saapuivat Laihistelijat eli Eeva, Maritta, Pirkko ja Seija kahden viikon aurinkolomalle.
Ensimmäiseksi viikoksi naiset vuokrasivat auton, jolla tekivät uimareissuja, kävivät mm. Fort de Francessa ja tutustuivat Martiniqueen. Kipparin paluun jälkeen purjehdimme St. Lucialle, jossa kävimme (naiset) Castriesissa markkinoilla, Soufriersissa, teimme saariretken, jne.
Kun vieraat ovat lähteneet Martiniquelta takaisin koti-Suomeen, me jatkamme pohjoiseen muutaman päivän huoltohommien jälkeen. Jollamme (Brig, made in Ukraina) aiheuttaa ongelmia. Keulan saumaa ei saa pitämään millään. Yritimme korjauttaa Martiniquella, mutta eivät osoittaneet kiinnostusta työntekoon. Lupasivat tulla hakemaan ja korjata, mutta eipä ole näkynyt. Tekivät saman tempun Domille. Näyttää siltä, että jos ei osaa ranskaa, ei hommakaan hoidu. Domin jolla on samanmerkkinen, ja siitä on auennut sama sauma, ja taisi kuunari Laurankin Brig aueta samasta paikasta.
Kuulimme Marissan törmäyksestä Haitin eteläpuolella ja epäonnistuneesta hinauksesta. Sääli hienon veneen kohtaloa. Varmistui taas, että pienemmän on parempi väistää, ja tutkavahti on hyvä pitää päällä. Luettuani iltasanoman/iltalehden artikkelin, en voi kuin ihmetellä. Artikkelissa ei varmasti ollut montaakaan asiaa oikein, ja tällaisia juttuja kansa uskoo!
Kuulimme myös, että Laura on Bermudalla potkuriakseli mutkalla. Ovat saaneet köyden potkuriin. Huonoa tuuria!
Inmarsat puhelimemme on taas mykkä. Pitäisi saada kuntoon ennen avomerimatkaa, ehkä vielä Martiniquella. Edellisen kerran input/output -yksikkö oli rikki ja silloin sanottiin, että tavallinen vika on invertterissä, mutta muitakin vikoja on. Suomesta (Navsystems) ostettu laite oli alun perin rikki, vaikka se oli uusi, tosin näyttelykone.

No comments:

Post a Comment