Friday, 30 August 2013

4.3.2006 klo 01.10


Caymansaarilta Panamaan
19º06,83´N, 79º51,17´W 
Kuva
Saavuimme Caymansaariin kuuluvalle Cayman Bracille opaskirjan suosittelemaan paikkaan sopivasti puolen päivän aikaan. Q-lippu oli ylhäällä, eikä aikaakaan, kun viranomaiset kutsuivat VHF:llä. Kävin jollalla hakemassa ensin moskiittomyrkyttäjän, joka myrkytti sisätilat niin tehokkaasti, että päänsärystä toipumiseen meni kaksi päivää. Seuraavaksi tulivat tulli ja immigration omalla veneellään. Papereita täytettiin kuin Kuubassa konsanaan, ja venekin tutkittiin jälleen kerran. Suurimpana ihmetyksenaiheena oli, ettei meillä ollut aseita veneessä, ei edes pistoasetta kuten miekkaa. Machete eli viidakkoveitsi meillä on, mutta sitä ei lasketa aseeksi. Hyvä niin.
Meille kerrottiin, että olisimme saaneet mennä suoraa Scott Harbourin poijuun. Siirryimmekin sinne heti muodollisuuksien jälkeen. Scott Harbour on saaren länsipäässä, jossa on saaren keskus lentokenttineen. Veneitä käy kuulemma joskus jopa yksi viikossa, toisinaan menee kuukausia, ettei käy yhtään. Lentomatkustajia sen sijaan tulee saarille paljon. Saaret ovat todellinen sukeltajien paratiisi. Kaikkialla on poijuja veneitä varten, ja rantavesiin on myös upotettu laivoja sukellusta varten.
Kuva
Ensimmäisen poijumme alapuolelle merenpohjaan oli kuulemma rakennettu kokonainen Atlantis raunioineen, patsaineen ja pylväineen. Mitähän ne seuraavaksi keksivät! Scott Harbourissa olimme poijussa, joka oli kiinnitetty 15 metriä syvällä olevaan hylkyyn, sukellusta varten upotettuun venäläiseen sotalaivaan. Vesi kuohui ja kupli veneemme ympärillä, kun sukeltajaryhmä toisensa jälkeen tutki hylkyä. Koko saarta kiertää myös sukelluskelpoinen jyrkänne, joten luonnollisiakin kohteita on tarjolla. Vesi on saarten ympärillä kristallin kirkasta ja virtaukset kohtuullisia, joten ymmärrämme alueen suosion.
Me emme toistaiseksi ole hankkineet sukelluslisenssiä, mutta kävimme snorklaamassa rannan tuntumassa ja ihastelimme uuden korallin ja varsinkin erilaisten papukaijakalojen määrää.
Kuva
Caymansaarilla on oma valuuttansa, Caymanin dollari, joka on noin 1,2 x USD. Keräsimme taas kerran kolikot talteen Paololle, portugalilaiselle numismaatikolle, mutta Caymanin vieraslippu jäi hankkimatta, ja se jäi vähän kaivelemaan. Sen olisi saanut ostettua maaseutumuseosta, jonne oli kuitenkin sen verran matkaa, että jätimme menemättä.
Merkillinen paikallinen ilmiö näytti olevan umpihumalaisten autoilijoiden määrä. Keskustan baarissa nuokkui mies tiskin ääressä ja toikkaroi havahduttuaan autolleen. Hänen jälkeensä tulivat autovuokraamon miehet baariin lounaalle jo valmiiksi päissään. Ilmiön takana on ehkä vasemmanpuoleinen liikenne, sitähän ei kukaan kestä selvinpäin.
Teimme iltapäivällä ulosselvityksen. Se onnistui helposti rannalla auton konepellin päällä.
Tuuli on nyt idästä 4-5 solmua, josko sitäkään. Moottori, naftapasaati, käy ja isoa on hiukan ulkona tasaamassa keikutusta. Huomenna pitäisi jo olla purjehduskeli, mutta mitään ihmeellistä ei ole luvassa. Tähtäämme matalikkojen välistä, Serranilla Bank ja Alice Shoal ja siitä Panamaan Coloniin. Laskennallinen purjehdusaika on neljä ja puoli vuorokautta, mutta virtaukset saattavat aiheuttaa yllätyksiä. Kovempien tuulten alue jää kuitenkin selvästi meistä itään.

No comments:

Post a Comment